Heinäkuussa ravitsemusalaa kiinnosti New England Journal of Medicine –lehdessä julkaistu tutkimus, jonka mukaan kasvispitoinen Atkinsin dieetti on tehokas laihtumiskeino. Kaksivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin Atkinsin dieetin, Välimeren ruokavalion ja vähärasvaisen ruokavalion purevuutta laihtumiseen.
Ne, jotka aterioivat Atkinsin oppien mukaan, kevenivät eniten, noin 5,5 kiloa, kun vähärasvaiselle ruokavaliolla olleiden paino putosi vain 3,3 kiloa. Onko rasva mainettaan parempi?
Suomen Akatemian johtaja, dosentti Mikael Fogelholm toppuuttelee ja huomauttaa, että tutkittavat eivät noudattaneet oikeaa Atkinsin ruokavaliota.
- Rasvojen osuus oli 38 prosenttia eli ei aivan tolkuton. Atkinsissa usein yli puolet energiasta tulee rasvasta. Myös hiilihydraattien osuus oli suurempi ja kasviksia tutkittavat söivät paljon. Vähärasvainen ruokavaliokin oli itse asiassa normaalirasvainen.
Liikunta avain painonhallintaan
Yleinen näkökulma on ollut, että rasvat ovat yksiselitteisesti pahoja ja hiilihydraatit hyviä. Näin ei Fogelholmin mukaan ole. Erityisesti kala- ja kasvirasvat ovat terveydelle välttämättömiä ja monet vikkelästi imeytyvät hiilihydraatit haitallisia.
- Vähärasvaisuus voi hämärtää käsitystä terveellisestä ravitsemuksesta. Esimerkiksi täysmargariinista saa paljon enemmän hyviä rasvahappoja kuin kevytlevitteestä. Moni jättää levitteet ja rypsiöljypohjaiset salaatinkastikkeet pois pyöristymisen pelossa, terveyden kustannuksella.
Atkins-ryhmäläisten ruokavaliossa elintarvikkeiden käyttöä rajoitettiin, kun taas vähärasvaista ruokavaliota noudattaneiden piti vain syödä vähemmän.
- On helpompi syödä vähemmän, kun jotain jätetään pois. Painonhallinnan pääpaino pitäisi olla liikkumisessa, jotta syömistä ei tarvitsisi turhaan rajoittaa.
Proteiinit ja eettisyys
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat vuonna 2012. Ne eivät haasta nykyisiä suosituksia: kuitupitoinen vilja on terveellisempää kuin vähäkuituinen ja kasvi- ja kalarasva parempaa kuin eläinrasva.
- Sen sijaan paljon pohdintaa herättää kysymys on, kumpaan on suhtauduttava kriittisemmin; nopeisiin hiilihydraatteihin vai eläinrasvaan, miettii Fogelholm.
- Kun pohditaan kysymystä ranskanleipä vai juusto, voi vastaus olla jopa juusto eli valkoisia viljoja olisi aikomus vähentää, proteiineja lisätä ja suhtautua ehkä vähän suopeammin myös koviin rasvoihin, Fogelholm arvaa.
Laihduttajalle proteiinit tuovat kylläisyyttä. Lisäksi proteiinien palaessa noin 20 prosenttia energiasta haihtuu lämpönä harakoille, kun taas rasvoilla osuus on 5 prosenttia. Onkin ehdotettu, että proteiinien osuutta ruokavaliossa pitäisi selvästi nostaa.
- Mutta onko eettistä suosia ruokavaliota, jonka tuottaminen kuluttaa paljon energiaa tai saa eläimet voimaan huonosti, kysyy Fogelholm.
Kasvava lapsi tarvitsee proteiinia
Kasvava lapsi tarvitsee painoonsa nähden hieman enemmän proteiineja kuin aikuinen, mutta ero ei ole suuri. Lapsen ruokavalion pitäisi mielellään sisältää eläinkunnan proteiineja, sillä ne käytetään kasvikunnan proteiineja tehokkaammin hyväksi.
- Hitaasti imeytyvät hiilihydraattilähteet eli täysjyväviljat ovat hyviä lapsillekin, sillä ne sisältävät muun muassa verensokeria tasoittavaa ja suoliston toimintaa edistävää kuitua.
Myös diabetesta voidaan hoitaa ja ehkäistä ruokavaliolla, jossa on vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa. Tosin ei nykyisissä suosituksissakaan vikaa ole, jos ei anneta liikaa valtaa nopeille hiilihydaateille.
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti